Virrankatu 4
74100 Iisalmi
Kesäkaudella
p. 017 -825 865, 044 7844 077
info@ylasavonkotiseutumuseo.fi
15.5.-15.8.
TI-PE 12-18.00
LA-SU 11-16.00
MA suljettu
Liput 3 € / 1,5 €
TI vapaa pääsy
HISTORIA
LÄHTEET TEKSTIIN:
Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
Tapio Mähösen muistiinpanoja museon historiasta
Yhdistys
perustetaan
Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille.
Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön.
Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13. lokakuuta vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan voinut toteuttaa päätöstään ja yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville vuosikymmenille.
Sotien jälkeen kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon 50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen otti esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna perustettiin Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät vuonna 1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1954 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen Pikkuhaan koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan käyttöön.
Museoalueen
rakentaminen
Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.
Päärakennus sai pihapiiriinsä pian myös muita rakennuksia. Alueelle siirrettiin vuonna 1963 tuulimylly Lapetelästä sekä eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Navettarakennus saatiin lahjoituksena Ryhälänmäestä vuonna 1970, liha-aitta Kangaslammin vanhainkodilta vuonna 1968 sekä vaateaitta Paaslahden Simppalaista vuonna 1973. Nuottakota verkkoineen siirrettiin Lampaanjärven Pohjoislahdesta jo vuonna 1967.
Myös museon kiinteä esineistö koottiin palapelin tavoin ympäri Ylä-Savon aluetta. Esimerkiksi savupirtin yli 300 vuotta vanha kiviuuni saatiin Kiuruveden Heinäkylästä saarnaaja Aku Rädyn kotitalosta, kun taas pirtin pöytä, seinänvieruspenkit sekä lattialankut saapuivat Pielaveden Pahkamäestä Huttulan talon pirtistä.
Museon avajaisia vietettiin viimein 15. kesäkuuta vuonna 1964.
Museo vuosina 1964-2010
Suurimman työn museon alkuperäisen esineistön hankinnassa suoritti Hannes Kuosmanen, joka toimi myös ensimmäisenä museonhoitajana. Hänen aikanaan museon toiminta vakiintui ja myös museon pihamaa tuli käyttöön erilaisten kesäjuhlien pitopaikkana. Näkyvimpiä juhlia museon ensimmäisinä vuosikymmeninä olivat kotiseutupäivät sekä juhannusjuhlat. Myös yhteislaulutilaisuudet kuuluivat museon kesiin. Yhteislaulutilaisuuksia on nähty museolla myös kesällä 2010, joten perinne jatkuu edelleen.
Museon aktiivinen käyttäaika uhkasi kuitenkin laantua vuosituhannen vaihteeseen tultaessa. Erityisesti pysähtyneisyys näkyi museon rakennusten kunnossa ja erityisesti pärekattojen rapistumisessa. Tilanteen korjaamiseksi päätti kotiseutuyhdistys panna toimeen museoalueen kunnostustyöt vuonna 2000 ja varoja saatiinkin sekä Iisalmen kaupungilta, Museovirastolta että Olvi-säätiöltä. Kunnostustyöt alkoivat kesällä 2001 ja kaikki akuutit kunnostustoimet saatiin suoritettua seuraavien vuosien aikana yhteistyössä muun muassa Arkkitehtuuri- ja Ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.
2000-luvulla museon toiminta virisi ylipäätään taas voimiinsa. Vuonna 2006 museon alakerran perusnäyttely uusittiin kokonaisuudessaan.
Museoalueen rakentaminen aloitettiin siirtämällä Vieremän Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti Kainulaisen omistama, savutuvan sisältävä, maalaistalo museoalueelle valetun betonikellarin päälle syksyllä 1954. Rakennusvaiheessa yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama Olvi-säätiö muodostui museon taloudelliseksi selkärangaksi.
Päärakennus sai pihapiiriinsä pian myös muita rakennuksia. Alueelle siirrettiin vuonna 1963 tuulimylly Lapetelästä sekä eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Navettarakennus saatiin lahjoituksena Ryhälänmäestä vuonna 1970, liha-aitta Kangaslammin vanhainkodilta vuonna 1968 sekä vaateaitta Paaslahden Simppalaista vuonna 1973. Nuottakota verkkoineen siirrettiin Lampaanjärven Pohjoislahdesta jo vuonna 1967.
Myös museon kiinteä esineistö koottiin palapelin tavoin ympäri Ylä-Savon aluetta. Esimerkiksi savupirtin yli 300 vuotta vanha kiviuuni saatiin Kiuruveden Heinäkylästä saarnaaja Aku Rädyn kotitalosta, kun taas pirtin pöytä, seinänvieruspenkit sekä lattialankut saapuivat Pielaveden Pahkamäestä Huttulan talon pirtistä.
Museon avajaisia vietettiin viimein 15. kesäkuuta vuonna 1964.
Museo vuosina 1964-2010
Suurimman työn museon alkuperäisen esineistön hankinnassa suoritti Hannes Kuosmanen, joka toimi myös ensimmäisenä museonhoitajana. Hänen aikanaan museon toiminta vakiintui ja myös museon pihamaa tuli käyttöön erilaisten kesäjuhlien pitopaikkana. Näkyvimpiä juhlia museon ensimmäisinä vuosikymmeninä olivat kotiseutupäivät sekä juhannusjuhlat. Myös yhteislaulutilaisuudet kuuluivat museon kesiin. Yhteislaulutilaisuuksia on nähty museolla myös kesällä 2010, joten perinne jatkuu edelleen.
Museon aktiivinen käyttäaika uhkasi kuitenkin laantua vuosituhannen vaihteeseen tultaessa. Erityisesti pysähtyneisyys näkyi museon rakennusten kunnossa ja erityisesti pärekattojen rapistumisessa. Tilanteen korjaamiseksi päätti kotiseutuyhdistys panna toimeen museoalueen kunnostustyöt vuonna 2000 ja varoja saatiinkin sekä Iisalmen kaupungilta, Museovirastolta että Olvi-säätiöltä. Kunnostustyöt alkoivat kesällä 2001 ja kaikki akuutit kunnostustoimet saatiin suoritettua seuraavien vuosien aikana yhteistyössä muun muassa Arkkitehtuuri- ja Ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.
2000-luvulla museon toiminta virisi ylipäätään taas voimiinsa. Vuonna 2006 museon alakerran perusnäyttely uusittiin kokonaisuudessaan.
LÄHTEET TEKSTIIN:
Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
Tapio Mähösen muistiinpanoja museon historiasta
Kotiseutumuseon lehtileikekokoelma 15.6.1964
Savutupa
Kotiseutumuseon lehtileikekokoelma v. 1965
Ruuhi vuonna 1952...
...ja ruuhi museon näyttelyssä 1960-luvulla.
Museobussikierros 18.5.2010.
Museobussikierros 18.5.2010.