HISTORIA
Yhdistys
perustetaan
Iisalmeen suunniteltiin kotiseutumuseon perustamista jo 1930-luvun
alussa. Tuolloin kaupunginvaltuusto päätti 13.
lokakuuta
vuonna 1931 kaupungin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi perustaa
Iisalmeen museon. Pula-ajan vuoksi kaupunginhallitus ei kuitenkaan
voinut toteuttaa
päätöstään ja
yrityksistä huolimatta, museon perustaminen siirtyi tuleville
vuosikymmenille.
Sotien jälkeen
kotiseutuaate virisi uudelleen ja 22.9.1946 Iisalmen yhteislyseon
50-vuotisjuhlan illanvietossa maisteri Tauno Räsänen
otti
esille kotiseutuyhdistyksen perustamisen. Illanvietossa valitun
toimikunnan myötä jo 17.11. samana vuonna
perustettiin
Iisalmen kotiseutuyhdistys, jonka edustajat jättivät
vuonna
1947 kaupungille museon tonttia koskevan anomuksen. Huhtikuun 13.
päivänä vuonna 1954
kaupunginvaltuusto
päätti luovuttaa yhdistykselle 2,5 hehtaarin alueen
Pikkuhaan
koivikosta Paloisvirran eteläpuolelta museotoiminnan
käyttöön.
Museoalueen
rakentaminen
Museoalueen
rakentaminen aloitettiin siirtämällä
Vieremän
Kumpumäestä maanviljelijä Taavetti
Kainulaisen omistama,
savutuvan sisältävä, maalaistalo
museoalueelle valetun
betonikellarin päälle syksyllä 1954.
Rakennusvaiheessa
yhdistys sai taloudellista tukea muun muassa kaupungilta, mutta ennen
kaikkea Olvi Oyj:ltä, jonka myöhemmin perustama
Olvi-säätiö muodostui museon
taloudelliseksi
selkärangaksi.
Päärakennus
sai pihapiiriinsä pian myös muita rakennuksia.
Alueelle
siirrettiin vuonna 1963 tuulimylly Lapetelästä
sekä
eloaitta Iirannan Ihalasta vuonna 1972. Navettarakennus saatiin
lahjoituksena Ryhälänmäestä vuonna
1970, liha-aitta
Kangaslammin vanhainkodilta vuonna 1968 sekä vaateaitta
Paaslahden
Simppalaista vuonna 1973. Nuottakota verkkoineen siirrettiin
Lampaanjärven Pohjoislahdesta jo vuonna 1967.
Myös museon kiinteä esineistö koottiin
palapelin tavoin
ympäri Ylä-Savon aluetta. Esimerkiksi savupirtin yli
300
vuotta vanha kiviuuni saatiin Kiuruveden
Heinäkylästä
saarnaaja Aku Rädyn kotitalosta, kun taas pirtin
pöytä,
seinänvieruspenkit sekä lattialankut saapuivat
Pielaveden
Pahkamäestä Huttulan talon pirtistä.
Museon
avajaisia vietettiin viimein 15. kesäkuuta vuonna 1964.
Museo vuosina 1964-2010
Suurimman työn
museon
alkuperäisen esineistön hankinnassa suoritti Hannes
Kuosmanen, joka toimi myös ensimmäisenä
museonhoitajana.
Hänen aikanaan museon toiminta vakiintui ja myös
museon
pihamaa tuli käyttöön erilaisten
kesäjuhlien
pitopaikkana. Näkyvimpiä juhlia museon
ensimmäisinä
vuosikymmeninä olivat kotiseutupäivät
sekä
juhannusjuhlat. Myös yhteislaulutilaisuudet kuuluivat museon
kesiin. Yhteislaulutilaisuuksia on nähty museolla
myös
kesällä 2010, joten perinne jatkuu edelleen.
Museon aktiivinen käyttäaika uhkasi kuitenkin laantua
vuosituhannen vaihteeseen tultaessa. Erityisesti
pysähtyneisyys
näkyi museon rakennusten kunnossa ja erityisesti
pärekattojen
rapistumisessa. Tilanteen korjaamiseksi päätti
kotiseutuyhdistys panna toimeen museoalueen kunnostustyöt
vuonna
2000 ja varoja saatiinkin sekä Iisalmen kaupungilta,
Museovirastolta että
Olvi-säätiöltä.
Kunnostustyöt alkoivat kesällä 2001 ja
kaikki akuutit
kunnostustoimet saatiin suoritettua seuraavien vuosien aikana
yhteistyössä muun muassa Arkkitehtuuri- ja
Ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa.
2000-luvulla museon toiminta virisi
ylipäätään taas
voimiinsa. Vuonna 2006 museon alakerran perusnäyttely
uusittiin
kokonaisuudessaan.
LÄHTEET
TEKSTIIN:
Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
Tapio Mähösen muistiinpanoja museon historiasta
|
|

Kotiseutumuseon
lehtileikekokoelma 15.6.1964

Savutupa

Kotiseutumuseon lehtileikekokoelma v. 1965

Ruuhi vuonna 1952...

...ja ruuhi museon näyttelyssä 1960-luvulla.

Museobussikierros 18.5.2010.

Museobussikierros 18.5.2010.
|